Terve ihminen jaksaa tehdä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja välttämättömiä. Terveenä meillä riittää energiaa, voimavaroja, halua ja kykyä tehdä asioita. Terveenä jaksaa kokeilla, tehdä töitä, hoitaa kotityöt ja muut arjen askareet, harrastaa, auttaa muita sekä kehittää itseään. Keho ja mieli pelaavat yhteen ja tukevat toisiaan.
Kirjoitukseni pohjautuu omiin terveyteen ja ravintoon liittyviin ajatuksiini, kokemuksiini ja saamiini oppeihin. En ole ravitsemusterapeutti, enkä lääkäri, vaan aivan tavallinen ihminen. Olen omien elämäntapojeni, uteliaisuuteni ja kokeilujeni kautta löytänyt mielestäni tasapainoisen ja minua palvelevan suhtautumisen terveyteen ja ravintoon. Ehkä sinä saat tästä joitakin ajatuksia ja ideoita omaan elämääsi. Katso ainakin lopusta viisi vinkkiä, jotka voit helposti ottaa osaksi omaa arkeasi.
Intian joogafilosofia on vaikuttanut ehkä eniten omaan suhtautumiseeni ja tapoihini terveyteen liittyen. Miksi? Joogafilosofian lähestymistapa on kokonaisvaltainen, looginen, syvälle ihmisyyteen menevä ja armollinen. Kysymys on elämäntavasta, ei ajan trendeistä tai dieettisuuntauksista. Filosofiassa kehon ja mielen terveyttä hoidetaan yhdessä, eikä siihen kuulu kaiken mittaamista (uni, kalorit, kilometrit, syke jne.). Kyse on elämisestä, itsensä kuuntelusta ja ihmisenä kasvamisesta – ei suorittamisesta.
Joogafilosofiassa ihminen nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu fyysinen keho, energiakeho, mieli ja sielu. Joogan liikkeet (asanat) ovat vain yksi osa tätä – eikä edes tärkein. Joogafilosofiassa kaikki rakentuu kaiken päälle.
”Olet, mitä syöt”. Joogaopettajani Intiassa opetti ravinnosta asioita, jotka meidän kaikkien uskoisi tietävän, mutta joiden mukaan emme kuitenkaan toimi. Se, mitä laitamme suusta sisään, vaikuttaa terveyteemme huomattavasti enemmän kuin liikunta. Ruokaa täytyy tarkastella myös eettisestä näkökulmasta ja ottaa sen vastuullisuus huomioon. Sisältääkö ruoka riittävästi ravintoaineita, joita tarvitsemme? Onko se riittävän puhdasta? Onko se tuotettu lähellä? ”Jos laitat roskaa sisääsi, roskaa tulee ulos”. Tällä ajatuksella joogaopettajani tarkoitti sitä, että huono ravinto sairastuttaa myös mielemme.
Itselleni säännöllinen ruokarytmi on myös ehdottoman tärkeää, ja näin olen kuullut monen muunkin toteavan. Olet varmasti kokenut sen väsymyksen tai aivosumun, kun edellisestä ruokailusta on kulunut liian kauan? Mitä ruokaan tulee ravinnetasolla, niin tutkimusten mukaan kasvispainotteinen ruokavalio on meille paras. Ehdottomuus ei sen sijaan ole! Salli itsellesi joustoa; syö lihahampurilainen tai makeisia joskus, kun mieli tekee. Pienet poikkeamat ja jousto auttavat pysymään pääasiallisen ravinnon suhteen terveellisellä linjalla.
Entä sitten liikunta? Ihmisen keho tarvitsee säännöllistä liikuntaa, jotta pystymme toimimaan, saamme energiaa ja pysymme terveinä. Sinun ei tarvitse juosta maratoneja eikä jumpata, jos se ei tunnu omalta. Kokeile eri vaihtoehtoja ja löydä liikuntamuoto, joka tuo juuri sinulle iloa, ja jossa syke nousee riittävän usein. Liikunta auttaa myös mieltä rauhoittumaan, palauttaa meidät esimerkiksi pitkästä työpäivästä ja edesauttaa hyvää unta.
Joogan mukaan meissä virtaa energiaa, jota kanavoivat mm. meridiaanit ja akupunktiopisteet. Itselleni energiakehosta huolen pitäminen tarkoittaa käytännönläheisesti syvähengittämistä. Hengitystä, jossa hengitetään pallea ja keuhkot täytteen happea. Usein kiireessä, ja ehkä muutenkin, ihminen hengittää pinnallisesti. Joogaretriiteissä olen valmentanut ihmisiä hengittämään. Usealla taito on täysin hukassa.
Syvähengitys on elintärkeää, sillä se rauhoittaa parasympaattisen hermostomme, mikä auttaa mm. unen laatuun, stressitason laskemiseen, palautumiseen ja terveeseen itsehillintään esimerkiksi vaikeassa vuorovaikutus- tai neuvottelutilanteessa. Syvähengityksellä on myös tutkittu olevan vaikutuksia meidän luontaiseen nälän tunteeseen ja nälän säätelyyn. Syvähengittäminen on taito, jota suosittelen kaikille! Hengitysharjoituksia löytyy helposti netistä, ja erilaiset läsnäolo-, meditaatio-, ja rentoutusharjoitukset ovat hyviä rutiineja arkeen.
Fyysinen keho, energiakeho ja mieli ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Mikäli olet väsynyt, energiasi ovat alhaalla, stressitasosi on jatkuvasti korkealla, sinulla on paineita ja aikasi ei riitä itsellesi tärkeisiin asioihin, on vaikutus suoraan havaittavissa myös mielesi hyvinvoinnissa. Virkeänä ja levänneenä sinulla on paremmat voimavarat oman työn hallintaan ja satunnaisten paineiden sietoon. Tällöin sinulla on myös paremmat edellytykset panostaa tärkeisiin sosiaalisiin suhteisiin sekä ottaa tietoisesti aikaa itsellesi ja läheisillesi.
Sillä on siis merkitystä, mitä suuhusi laitat, ja miten kehoasi liikutat. Mielen hyvinvointiin vaikuttaa myös se, mitä itsestämme, muista ja ympäröivästä maailmasta ajattelemme. Itsemyötätunto, empatia ja muiden auttaminen ovatkin keskeinen osa joogafilosofiaa.
Joogan korkein taso on ”valaistuminen” ja mielenrauha. Hyvä ravinto, riittävä liikunta, hengitys-, rentoutus- ja meditaatioharjoitukset, myötätunto ja empatia tuovat syvää mielenrauhaa ja onnea. Niillä voidaan saavuttaa tunne, että kaikki on hyvin tässä ja nyt. En voi sanoa kokeneeni valaistumista, mutta pilkahduksia siitä kyllä sekä syvää mielenrauhaa.
Olen joskus visioinut ”elämän muotoilusta” – muotoiluajattelun kautta elämään ja terveyteen lähestymisestä. Se olisi kohderyhmä- ja yksilölähtöistä auttaen yksilöä lähestymään elämäänsä ja terveyttänsä kokonaisvaltaisesti. Sen tavoitteena olisi päästä hyvinvoinnin suorittamisen tuskasta: Ei enää älymittareita, ei tarkkoja ruokavalioita tai liikuntaohjelmia. Ei enää unen mittaamista tai uusimpia stressinhallintakeinoja. Se on ehkä seuraavan elämäni projekti…
1 Hengitä
Rentouta parasympaattinen hermostosi hengityksen keinoin ennen nukkumaanmenoa tai haastavassa vaikeassa tilanteessa. Hengitystekniikan nimi on 4+7. Hengitä nenän kautta pallea ja keuhkot täyteen happea laskien neljään. Pidätä hengitystä hetki. Hengitä nenän kautta hitaasti ulos laskien seitsemään. Toista 5-10 kertaa.
2 Vedä rajasi ja opettele sanomaan ei
Pohdi haluatko uhrata omaa hyvinvointiasi jollekin (esimerkiksi työlle)? Mieti, mihin voisit vetää rajan. Voit esimerkiksi päättää, ettet lue työsähköposteja klo 18.00 – 08.00 välillä. Jos olet esihenkilöasemassa, on esimerkkisi tärkeä viesti myös organisaatiollesi työhyvinvoinnin merkityksestä.
3 Harrasta liikuntaa, joka tuo iloa ja energiaa
Kävele esimerkiksi ulkona/luonnossa joka päivä 15-30 min.
4 Syö miten sinulle sopii
Älä ole ehdoton. Jos aamupala ei maistu, syö aamupäiväpala. Jos soijarouhe ei maistu, kokeile piilottaa se kerran viikossa vaikka perunasuikalevuokaan.
5 Auta muita
Empatia lisää aivoissamme oksitosiinia, joka lisää mielihyvän tunnetta. Kysy vaikka työkaverilta kuinka voisit olla avuksi.