Kuka haluaa olla alansa viimeinen Marlboro-mies?

Valtaosa ihmisten tarvitsemasta lämmitysenergiasta tuotetaan edelleen 50 000–100 000 vuotta käytössä olleella innovaatiolla. Tuli – tai mikä tahansa polttamiseen perustuva teknologia – on tarjonnut meille lämpöä ja suojaa jo kymmenien tuhansien vuosien ajan. Tässä valossa elämme merkittäviä aikoja, sillä lähivuosikymmeninä polttamiseen perustuva energiantuotanto tulee isossa mittakaavassa tiensä päähän. 

Energiamurros on niin nopeaa, että jo yhden sukupolven aikana olemme nähneet muutoksen fossiilienergiasta päästöttömän energiantuotannon esiinmarssiin. Lapsenlapsemme tulevat todennäköisesti ihmettelemään savupiippuenergian aikaa, jota me vielä tänä päivänä elämme.

Miksi siirtyminen ei-polttamiseen perustuvaan energiaan on niin merkittävä avainkysymys?

Suomen kokonaisenergiankulutuksesta (n. 360 TWh) 42 % tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla. Tästä kuitenkin noin 75 % tuotetaan bioenergialla – toisin sanoen polttamalla puuta ja puujalosteita. Yhdessä fossiilienergian kanssa Suomen kokonaisenergiasta edelleen yli 60 % tuotetaan polttamalla.

Polttaminen on ongelma, koska raaka-aineesta riippumatta se synnyttää aina päästöjä. Pysäyttääksemme ilmaston lämpenemisen meidän pitäisi sitoa enemmän hiiltä kuin tällä hetkellä sinne päästämme: hiilineutraaliuden sijaan tulisi tavoitella hiilinegatiivisuutta. Mitä pidempään tuotamme energiaa polttamalla, sitä vaikeampi meidän on saavuttaa ilmastotavoitteitamme.

Maailmaa, missä neitseellisiä luonnonvaroja saattoi käyttää huolettomasti, ei enää ole. Energiantuotanto ei voi olla toimialojen viimeinen linnake, missä luonnonvarojen tuhlaaminen on hyväksyttävää. Lämpöpumput, jotka hyödyntävät jo olemassa olevaa energiaa (esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa), ovat erinomainen esimerkki energiantuotannon viemisestä kohti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta.

Tämä pätee myös Suomen talouden kivijalkaan, metsäteollisuuteen. Puun polttaminen, sivuvirtoinakin, on arvokkaan raaka-aineen hukkaamista. Uskon, että sivuvirratkin olisivat kehitettävissä innovaatioiden kautta jalostusasteeltaan arvokkaammiksi tuotteiksi kuin polttamalla energiaksi taivaan tuuliin.

Miksi liittyä edelläkävijöiden joukkoon juuri nyt?

Hallitus ja omistajat haluavat yleensä nähdä investointipäätösten vaikutukset numeroina – onneksi nykyään myös osana yrityksen vastuullisuustyötä. Vastuullisuus ei ole enää mitään pehmeää puhetta, vaan se on jo konkreettinen osa tuloslaskelmaa. Meillä on vastuu tehdä kestäviä päätöksiä paitsi taloudellisesti myös tulevien sukupolvien kannalta.

Lisäksi vastuullisuuden rima nousee koko ajan: se mikä vuosi sitten oli edistyksellistä, on nyt jo standardi. Vanhalla ajattelulla ei nykymaailmassa enää pärjää, ja ajattelu uudistuu koko ajan.

Edelläkävijät eivät odottele pakkoa, esimerkiksi direktiivejä, vaan hyödyntävät uuden tilanteen tarjoaman kilpailuedun itse. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksen osuus Suomen kokonaisenergiatarpeesta on noin neljännes. Kun tästä energiasta edelleen noin 70 % tuotetaan polttamalla, siirtäminen kiinteistö ympäristöystävälliseen maalämpöön sisältää yrityksille merkittävän päästövähennyspotentiaalin.

Taantuma on paras hetki ottaa kaulaa kilpailijoihin ja tehdä hyviä investointeja. Kun markkina taas vetää, startti on sähäkämpi kuin kilpailijoilla. Mikä parasta, yhä useampi yritys pystyy myös siirtymään päästöttömän energian käyttäjäksi ilman merkittäviä riskejä ja alkuinvestointeja – ostamalla energiaa palveluna. Tämä tarkoittaa, että investointirahat voi käyttää johonkin muuhun, jolla voi edelleen parantaa omaa kilpailukykyään.

Energiakuplassa tulevaisuus näyttää valoisalta

Energiasektorilla tapahtuu lähivuosina lisää mullistuksia: juuri nyt puhutaan paljon vetytaloudesta ja sen mahdollisuuksista. Paraikaa siirrymme keskitetystä energiantuotannosta hajautetumpaan mallin, missä tuotannon lisäksi hajautuvat myös riskit. Erilaiset dataohjaus- ja energiatehokkuusmenetelmät kehittyvät koko ajan, jolloin primäärienergiantarve vähenee. Tulevaisuuden energiatuotanto onkin yhdistelmä päästöttömiä energiamuotoja ja älyä.

Kysymys on samalla huoltovarmuudesta: mitä energiaomavaraisempia olemme, sitä vahvempia olemme.

Meidän, puhtaan energian käyttöä edistävien yritysten, vastuullisuutta on tarjota asiakkaille ratkaisuja, joilla he pystyvät siirtymään vihreän energian käyttäjiksi mahdollisimman helposti. Samalla tehtävämme on kertoa asiakkaille, että kiireestä huolimatta vihreä siirtymä vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Se ei tapahdu yhdessä yössä eikä muutamin taika-askelin. Tarvitaan paljon erilaisia tekoja – osa isoja, osa pieniä – ja matkan varrella on oltava valmis myös kompromisseihin.

Suurten muutosten yhteyteen liittyy usein muutosvastarintaa ja pelkoa. Ei-polttamiseen perustuvissa energiaratkaisuissa, kuten maalämmössä, on se hyvä puoli, että niiden puhtautta ei tarvitse arvailla tai laskea Excelissä. Siirtyminen päästöttömään energiantuotantoon tuo säästöjen ja huoltovarmuuden lisäksi paljon laadukkaampaa elämää sekä meille että tuleville sukupolville. Se on yksinkertaisesti kaikkien etu. 

Samalla tapaa kuin kukaan ei enää halua tärvellä terveyttään, luonnonvarojen ylikulutus ja ympäristön pilaaminen on yksinkertaisesti kiusallista. Tuskinpa kukaan haluaa enää olla oman alansa viimeinen menneen maailman stara, se tupakkia tuprutteleva Marlboro-mies.