Palvelu- ja liiketoimintamuotoilu ovat vakiinnuttaneet asemansa yrityksissä ja organisaatioissa. Muotoilijat tuovat projekti- ja kehitystiimeihin uusia näkökulmia, innovatiivista ajattelua ja asiakaslähtöisyyttä. Avoimia työpaikkoja palvelumuotoilijoille on tätä kirjoittaessa esimerkiksi Metsähallituksessa, tilitoimistossa, S-ryhmässä ja ohjelmistoalalla.
Lisäksi haetaan esimerkiksi design-tutkijoita, käyttökokemuksen ja vuorovaikutuksen muotoilijoita, tuotemuotoilijoita sekä muotoilua ymmärtäviä markkinoijia ja projektityöntekijöitä. Yhteistä näille pesteille on se, että niissä toimitaan operatiivisella tasolla. Muotoilija toimii erilaisissa projekteissa ja korkeintaan “ymmärtää liiketoiminnan lainalaisuudet” ja “keskustelee sujuvasti liiketoiminnan johdon kanssa” toimien sanansaattajana asiakkaiden ja johdon välillä.
Valitettavan usein sanansaattaja muuttuu rikkinäiseksi puhelimeksi, kun osapuolet eivät puhu samaa kieltä ja ymmärrä toistensa näkökulmia.
Jos yrityksen johdolla ei ole ymmärrystä muotoilun merkityksestä, aidosti asiakaskeskeistä ajattelumallia ja tahtotilaa tehdä tarvittavat muutokset, palvelumuotoilu jää helposti ruohonjuuritason puuhasteluksi. Toisaalta, jos palvelumuotoilija keskittyy viilaamaan yksittäistä palvelua tai jopa yksittäistä kohtaamispistettä ottamatta huomioon sen merkitystä organisaatiolle ja liiketoiminnalle kokonaisvaltaisesti, jää muotoilun merkitys vähäiseksi. Palvelu- tai liiketoimintamuotoilija, joka kykenee linkittämään operatiivisen ja strategisen tason tiiviimmin toisiinsa, on keskusteluja mahdollistava ja tiimejä yhdistävä muutoksen fasilitoija. Tulevaisuudessa organisaation muotoilufunktio ei ole enää pelkästään operatiivinen tiimi, vaan muotoilijat voivat nousta C-tasolle ohjaamaan organisaation toimintaa.
Tämän muutoksen aikaansaaminen vaatii uudenlaista osaamista kaikilta liiketoiminnan kehittämiseen osallistuvilta. Tulevaisuuden kestävän liiketoiminnan luominen vaatii muotoiluajattelun tuomista osaksi strategian ydintä ja muutoksen johtamista ennakoinnin ja muotoilun keinoin. Eksponentiaalisesti muuttuvassa maailmassa pelkkään reagoimiseen tyytyvät organisaatiot häviävät niille, jotka luovat uutta ja määrittävät muutoksen suunnan. Strategista ennakointia, liiketoiminnan systemaattista kehittämistä ja palveluiden muotoilua tehokkaasti hyödyntävät yksilöt voivat toimia organisaatioissaan muutosajureina mahdollistaen menestymisen nyt ja tulevaisuudessa.
"Ei asiakkailta voi kysyä, koska ne pyytää vaan nopeampia hevosia.”
“Palvelumuotoile tota vähän sitten lopuksi.”
“Meidän asiakkaat on tyytyväisiä nytkin.”
“Projektisuunnitelma on jo tehty mutta jos sieltä palvelumuotoilusta saa tähän jotain pientä positiivista pöhinää, niin aina voi vähän säätää.”
“Ei mitään innovaatioita tai keksintöjä olisi tehty, jos kysyttäisiin asiakkailta.”
“Empatiaa tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun perustellaan päätöksiä.”
”Meitähän on tässä huone täynnä ihmisiä, jotka on kaikki kuluttajia. Voitte hyvin itse miettiä, miten toimitte arkielämässä.”
"Suunnittelijat ovat hitaita ja kalliita ja jarruttavat prosesseja."
”Kyllä ammattilaisen nyt luulisi osaavan suunnitella ilman että tarvitsee kaikesta hakea palautetta käyttäjiltä.”
”Palvelumuotoiluhan on niitä workshoppeja.”
Tuntuvatko yllä esitetyt lainaukset tutuilta? Oletko törmännyt samanlaisiin ajatuksiin omassa organisaatiossasi? Valitettavasti nämä eivät ole repliikkejä sketsistä vaan todellisia kommentteja, joita palvelumuotoilijat kertovat saaneensa liiketoiminnan johdolta.
Jos tunnistat itsesi näistä ajatuksista tai haluat välttää kyseiset kommentit omassa organisaatiossasi, on aika suunnata katse avoimesti kohti muotoilun mahdollisuuksia myös liiketoiminnan ja strategian kehittämisessä. Muotoiluajattelu ei ole nurkkahuoneessa tapahtuvaa post it -lappujen päämäärätöntä seinille liimailua vaan osa tulevaisuuden kestävien organisaatioiden ydintekemistä.