Laskennallinen luominen (tunnetaan myös keinotekoisena luovuutena, mekaanisena luovuutena tai luovana aritmetiikkana) on monialainen pyrkimys, jossa yhdistyvät tekoäly, kognitiivinen psykologia, filosofia ja taide. Tällä tähdätään sellaisen ohjelmiston laatimiseen, joka kykenee jopa ihmistä luovempaan toimintaan. Tällaista luovaa ohjelmistoa voidaan käyttää itsenäisiin luoviin tehtäviin, kuten matemaattisten teorioiden kehittämiseen, runojen kirjoittamiseen, kuvien maalaamiseen ja musiikin säveltämiseen.
Ennen kuin ajatellaan tekoälyn korvaavan inhimillisen luovuuden, on hyödyllistä tutkia, miten tekoälyä voi käyttää ihmisen luovuuden tehostamiseen. Tietokoneavusteisen luovuuden tutkimukset auttavat ymmärtämään, miten inhimillinen luovuus syntyy ja kuinka luovat ihmiset voivat hyödyntää ohjelmistoja luovina kumppaneina pelkkien työkalujen sijaan. Asiantuntijat huomauttavat, että luovuuden opettaminen tietokoneelle poikkeaa siitä, miten ihmiset oppivat luomaan asioita.
On olemassa useita esimerkkejä siitä, miten tekoäly voi avittaa luovuutta niin kuvataiteen, musiikin, tanssin, muotoilun, reseptien laatimisen kuin kustannusalan saralla. Aiemmat musiikkiteollisuuden työkalut (nauhurit, syntetisaattorit ja samplerit) sekä uudet tekoälyyn pohjautuvat työkalut stimuloivat ja kanavoivat ihmisartistien luovia kyvykkyyksiä näiden kykyjen rajoissa toimimisen sijaan. Inhimillisen ja keinotekoisen luovuuden potentiaalit yhdistämällä voidaan vastata haasteisiin ja kehittää kasvuun johtavia ideoita.
Tekoälyn ja inhimillisen luovuuden yhteistyön lisääntyessä on turha huolehtia siitä, onko tekoäly ihmisiä luovempaa. Jos ihmisen luovuus yhdistetään AI-teknologioiden valtavaan laskentatehoon, voimme ymmärtää ympäröivää maailmaa paremmin kuin koskaan aiemmin. Nopean informaation analysointikykynsä avulla tekoäly voi kannustaa luovaan ajatteluun hyödyntämällä dataa sellaisten ratkaisujen tuottamiseen, joita ihmiset eivät ole edes harkinneet aiemmin.
Luovuus on hyvin inhimillinen ominaisuus, mutta koska tekoäly voi parantaa erilaisten systeemien ja prosessien tehokkutta, voi se myös optimoida luovaa prosessia. Tällä alueella tekoälyn vaikutus voi olla suuri etenkin itseilmaisun mahdollistajana yhä useammalle ihmisille heidän kykyjensä mukaisesti.
Kun luovuuden opetusparametrit on määritetty, taiteilijat voivat käyttää tekoälyä veistosten ja maalausten luomiseen sekä suurten taideteosten jäljittelyyn. Tekoälypohjaiset luovat ohjelmistot voivat hyödyntää samoja perusmenetelmiä, minkä seurauksena kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin teokset voivat kehittyä ajan myötä. Tietokone voi maalata, säveltää laulun tai kirjoittaa artikkelin, jota on vaikea erottaa ihmisen tekemästä. Tietojenkäsittelytieteen asiantuntijat pyrkivät kehittämään ihmisaivoista inspiroituneita keinotekoisia neuroverkkoja, jotka jäljittelevät luovuutta.
Tekoälyn edistysaskeleet ovat johtaneet spekulointiin siitä, että koneet korvaavat ihmisen kaikilla aloilla, myös luovuudessa. Ihmisen luovat saavutukset ovat kuitenkin niin sisäsyntyisiä, etteivät ne taivu näiden edistysaskeleiden vaikutuksesta. Toisaalta suuri osa ihmisen luovuudesta perustuu olemassa olevien ideoiden ja asioiden uudenlaiseen yhdistelyyn. Voidaan jopa sanoa, että ihmiset ovat kykenemättömiä luomaan uutta, koska meidän tekemämme perustuu aina siihen, mitä olemme oppineet muiden tekemistä asioista.
Tekoäly taas ei ole rajoittunut ihmisten laatimiin konsepteihin tai sääntöihin, ja esimerkiksi musiikin saralla tietokoneavusteinen luovuus on onnistunut löytämään sellaisia tahtilajien yhdistelmiä, joita ei aiemmin ole kokeiltu. Musiikki-improvisaatio on monimutkaisimpia luovia prosesseja, jota voidaan mallintaa.
On kuitenkin mahdotonta luoda sääntöperusteinen tekoälyjärjestelmä, joka kykenee jäljittelemään ihmisen luovaa prosessia. Margaret Boden huomauttaa, että älykkäät tietokoneet voivat luoda uutta, mutta toisin kuin Bach tai Einstein, ne eivät voi olla aidosti luovia. Todellinen, tunteita herättävä, luovuus saavutetaan vasta, kun ihastelemme Googlen Deep Dream -generaattorin tuottamia unenomaisia maisemia, uppoudumme nauttimaan ohjelmistojen luomista lauluista tai turhaudumme tietokoneen voittaessa meidät shakissa.
Pohditko tämän tekstin luettuasi, minkälaisiin luoviin suorituksiin tekoäly oikeastaan pystyy ja kuinka pitkä matka on siihen, että kone voi saavuttaa ihmisen luovat kyvyt? Entäpä, jos kertoisin, että tämä blogiteksti on itse asiassa tekoälyn kirjoittama? Sitä se nimittäin on. Teksti on minun suomeksi kääntämäni ja oikolukemani, mutta sen sisältö on AI Writer -nimisen tekoälyn generoima. Kolmisanaisen otsikon (creative artificial intelligence) pohjalta sain muutamassa minuutissa eteeni kaksi vaihtoehtoista artikkelia aiheesta, pääsääntöisesti sujuvalla englanninkielellä kirjoitettuna ja pätevillä lähdeviitteillä varustettuna. Ehkäpä keinotekoinen luovuus ei olekaan niin kaukana kuin kuvittelemme.