Maaliskuun 8. päivänä vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi valitsin blogiaiheekseni naisjohtajuuden. Naisjohtajuus on kansainvälisestikin ajankohtainen aihe ja siitä puhutaan kaikkialla maailmassa. Aivan niin kuin siitä kuuluukin puhua. Nimittäin mitä enemmän tuomme asiaa esille ja lisäämme tietoisuutta siitä keskustellen, sitä enemmän voimme edistää naisjohtajuutta yritysmaailmassa. Mielestäni kyse ei ole pelkästään tasa-arvosta ja naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta yritysten johtotehtävissä. Tilastollisesti yritykset, joiden johtotehtävissä on tasapuolisesti naisia ja miehiä, menestyvät muita yrityksiä paremmin. Yritysten kannattavuus paranee ja tämä luo kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.
Kauppakamarin joulukuussa 2022 julkistaman Naisjohtajuuskatsauksen mukaan vain 7% suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajista oli naisia. Toimitusjohtajista 122 oli miehiä ja 9 naisia. Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä nousi tänä vuonna 28 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. EU-tasolla Suomi pärjää hyvin vertailussa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärjessä EU- ja ETA-valtioiden joukossa, kun vertaillaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Toisaalta joulukuussa 2022 tehdyn kansainvälisen vertailun mukaan (Wikipedia) Fortune 500 -yhtiöissä oli 9,4% naistoimitusjohtajia. Tämä on hiukan Suomen tasoa korkeampi, vaikka sekin on vielä kaukana tavoitteesta. 22 vuoden seurantajakson aikana naisjohtajien määrä on kasvanut kahdesta 47:ään.
Tutkin tätä kysymystä Pro gradu -tutkielmassani vuonna 2007 ja selvittäessäni asiaa nyt uudelleen 16 vuoden jälkeen, samat syyt näyttävät nousevan esiin edelleen. Usein nämä syyt jaetaan kolmeen kategoriaan; henkilökohtaiset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset syyt (Lämsä & Hautala 2004). Yhteiskunnallisista esteistä esiin nostetaan usein perinne, asenteet sekä johtajuuden maskuliinisuus. Organisatorisista esteistä puolestaan puhutaan, kun viitataan päättäjien asenteisiin ja yrityskulttuuriin. Henkilökohtaisista esteistä perhesyyt ovat yleisin.
Keskuskauppakamarin Naisjohtajat esiin -jutussa (2016) silloinen OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi omista havainnoistaan naisjohtajuuteen liittyen. Hänen havaintonsa pohjaavat omiin kokemuksiin. Kahdeksankymmentäluvulla syntyneissä naisissa on uudenlaista asennetta, jonka Karhinen on havainnut jo rekrytointitilanteissa. “Viisikymmentäluvulla syntyneitä naisia on johtopaikoilla todella vähän, kuusikymmentäluvulla syntyneitäkin vain jokunen. Seitsemänkymmentäluvuilla syntyneitä jo hiukan enemmän, mutta todellinen läpimurto tapahtuu, kun 80-luvun puolivälin tienoilla syntyneet naiset etenevät johtajiksi asti”, Karhinen ennustaa. Tämän jutun kirjoittamisesta on jo seitsemän vuotta, mutta varsinaista tilastopiikkiä ei vielä ole nähty. Kenties Karhisen ennustus toteutuu tulevina vuosina, kun me 80-luvulla syntyneet (itse mukaan lukien) ylitämme 40-vuoden rajapyykin!
Naiskiintiöt ovat olleet aika ajoin kuuma keskustelun aihe. Itse en usko kiintiöihin, vaan tasapuolisiin mahdollisuuksiin ja siihen, että paras henkilö valitaan rooliin sukupuolesta riippumatta.
Haluankin laittaa hyvän kiertämään ja inspiroida muita johtajia tai johtajiksi haluavia heidän poluillaan! Tässä joitakin vinkkejä, jotka ovat auttaneet minua saavuttamaan unelmiani, ja jotka sopivat niin miehille, naisille kuin sukupuolineutraaleille henkilöille, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä urallaan!
Me Edelläkävijät voimme omalla toiminnallamme, keskustelulla sekä aktiivisella otteella edistää yhteiskunnallista ja organisatorista muutosta kohti tasa-arvoisempaa työelämää.
Haluankin heittää haasteen kaikille Edelläkävijöille: Miten juuri sinä voisit omalla toiminnallasi tukea naisjohtajuutta, tasa-arvoa ja sen kautta yritysten kannattavuutta ja kilpailuetua?
Toivon omalla esimerkilläni pystyväni inspiroimaan tyttöjä ja naisia hakeutumaan rohkeasti kohti omia unelmiaan! Aivan kuten sanon joka päivä omille tyttärilleni: pystytte mihin vain!