Viime vuosina muutos kohti yhteiskunnan palvelullistamista on ollut hurjaa. Olemme jo vuosia eläneet maailmassa, jossa iso osa kuluttajapalveluista ostetaan kertahankinnan sijasta palveluna ja sama ilmiö on tullut jäädäkseen myös yritysmaailmaan. Matala aloituksen kynnys, vaivaton irtisanominen ja ennustettavat kulut puhuvat kaikki palveluiden jatkuvan ostamisen puolesta. Yritykselle tämä tarkoittaa ennustettavampaa kassavirtaa sekä siirtymistä kohti korkeamman lisäarvon tuottamista. Kaikki todennäköisesti haluavat olla toimialaansa disruptoiva seuraava Spotify tai Netflix, mutta mitä kaikkea tässä transformaatiossa tulee huomioida?
2000-luvulla toimiala toisensa jälkeen on disruptoitunut palvelullistamisen seurauksena. Yksi tutuimmista disruption esimerkeistä lienee vuonna 2006 perustettu ruotsalainen musiikin suoratoistopalvelu Spotify. Yritys tuskin arvasi itsekkään, miten se tulisi vuosikymmenessä mullistamaan kokonaisen toimialan ja muuttamaan musiikkibisneksen lainalaisuudet perustavanlaatuisesti.
Tarina lienee kaikille tuttu, mutta musiikin suoratoiston suosion nousemisen seuraukset ovat joka tapauksessa pysäyttävää luettavaa. Vuonna 2006 CD-levyjä myytiin ainoastaan Yhdysvalloissa yli 600 miljoonaa, kun vuonna 2020 niitä myytiin vain hieman yli 30 miljoonaa. Samalla levy-yhtiöiden, artistien, promoottoreiden sekä useiden muiden ammattikuntien on ollut pakko uudelleen pohtia ansaintalogiikkaansa. statista.com/chart/12950/cd-sales-in-the-us/
Palveluliiketoiminta on yksinkertaisesti sanottuna liiketoimintamalli, jossa pelkän tuotteen sijasta asiakkaalle luodaan arvoa kokonaisvaltaisemman palveluun perustuvan vaihdannan avulla. Palveluliiketoimintaa verrataan usein tuoteliiketoimintaan, jossa yrityksen liiketoiminta perustuu tuotteiden myyntiin. Vaikka jako harvoin on näin suoraviivainen, korostaa kyseinen yleistys hyvin toimintojen eroavaisuuksia. Todellisuudessa palveluliiketoiminta voi olla tuoteliiketoimintaa täydentävä osa-alue tai se voi jopa rakentua vahvasti tuotteiden ympärille.
Vaikka palveluliiketoiminnan transformaatio ei olisi Spotifyn luokkaa, vaan koskisi esimerkiksi yhtä osaa liiketoimintamallista, tietyt perusperiaatteet on hyvä huomioida. Näitä ja useita muita perusperiaatteita on käsitelty laajasti kirjallisuudessa keskeisimpänä teoksena Vargo & Luschin (2004 & 2015) pohdintaa aiheesta ”Service Dominant Logic”.
Ei liene epäselvää, että toimialat ympärillämme disruptoituvat ja asiakasvalta kasvaa päivä päivältä. Maailman ollessa jatkuvassa murroksesta voittajiksi selviytyvät yritykset, jotka luovat kilpailuetua asiakasymmärryksellä sekä panostavat ylivertaiseen asiakaskokemukseen. Niin epäreilulta kuin se tuntuukin, asiakkaille ei enää kelpaa keskinkertainen.
Seuraavia disruptioita odotellessa!