Psyykkinen valmennus tukee hyvinvointia ja suorituskykyä

Kun puhumme ihmisen suorituskyvyn kehittämisestä, mieleen saattaa ensimmäiseksi tulla fyysinen suorituskyky: kuinka pitkän matkan juoksemme Cooperin testissä, syömmekö terveellisesti, kuinka monta punnerrusta pystymme tekemään ja nukummeko tarpeeksi. Ryhmän suorituskyky saattaa johdatella ajatukset siihen, kuinka nopeasti ja tehokkaasti ryhmä suoriutuu annetuista tehtävistä. Huippusuoritukset yhdistetään usein tavoitteelliseen urheiluun tai muihin kilpailutilanteisiin, joissa mittelemme nopeudessa, voimassa tai vaikkapa älyssä.

Suoriutuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin fyysistä toimintakykyä eikä hyviin suorituksiin tähtäävän tarvitse olla huippu-urheilija tai Nobel-palkintoehdokas. Ihminen on kokonaisvaltainen yhdistelmä kehoa ja mieltä, fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja, jotka molemmat näyttelevät keskeistä roolia siinä, miten asioita koemme ja miten maailmassa toimimme. Psyykkinen valmennus on psyykkisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävää ohjausta, josta voi hyötyä jokainen mielen taitojen kehittämisestä kiinnostunut. Erityisen tärkeitä psyykkiset taidot ovat tilanteissa, joihin liittyy esimerkiksi vuorovaikutusta ja toimimista yhteisten tavoitteiden eteen, voimakkaita tunnekokemuksia tai vaatimuksia optimaaliselle suoriutumiselle.

Psyykkinen valmennus tapahtuu sekä ajatusten että toiminnan tasolla

Psyykkinen valmennus perustuu suorituskyvyn psykologiaan, joka tutkii ihmisen psyykkisten taitojen ja ominaisuuksien vaikutusta suoriutumiseen. Koska ihmisen ajattelun ja toiminnan välillä on vahva yhteys, voidaan jompaakumpaa kehittämällä vaikuttaa toiseen. Siksi psyykkistä valmennusta tehdäänkin sekä ajattelun että toiminnan tasolla – pohtien, keskustellen ja harjoitellen. Ajattelun tasolla tapahtuvaan kehittymiseen liittyy esimerkiksi omaan itseen ja käsiteltävään teemaan tutustuminen, omien uskomusten tarkastelu, tiedonhankinta sekä pohdiskelun ja keskustelun kautta saatavat oivallukset. Toiminnan kehittäminen taas tarkoittaa omien tapojen ja käyttäytymisen muuttamista käytännön harjoittelun avulla. Yksilön ominaisuuksista ja mieltymyksistä riippuu, onko tämän helpompi lähestyä muutosta ajattelun vai toiminnan kautta. Kumpi tuntuu sinulle luontevammalta?

Psyykkiseen valmennukseen voi toki tutustua yksittäisten tietoiskujen tai kokeilujen kautta, mutta tavoitteellinen valmennus on aina prosessi, joka tähtää kohti yhdessä valmennettavan kanssa määriteltyä päämäärää. Valmennuksen tavoite voisi olla esimerkiksi tiimin vuorovaikutuksen ja yhteistyön parantaminen, haastavissa työtilanteissa suoriutuminen, tärkeään tilaisuuteen valmistautuminen tai suorituskyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen arjessa. On kuitenkin syytä ymmärtää, että psyykkinen valmennus ei ole psykoterapiaa tai lääketieteellistä hoitoa eikä se myöskään sovellu pitkään jatkuneiden, voimakkaiden konfliktien ratkaisemiseen. Psyykkinen valmennus tähtää optimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseen tilanteessa, jossa valmennettavalta löytyy voimavaroja ja motivaatiota itsensä kehittämiseen. Psyykkisen valmennuksen teemoja ja sovelluskohteita

Psyykkinen valmennus on laaja kattokäsite, jonka alle linkittyy moninaisia mielen taitoihin liittyviä teemoja. Valmennus antaa meille valmiuksia käsitellä ja kehittää esimerkiksi vuorovaikutusta ja ryhmäilmiöitä, tunnetaitoja, motivaatiota ja tavoittenasettelua, itsemyötätuntoa, itseluottamusta ja itsepuhetta sekä keskittymistä ja vireystilaa. Myös mielikuvaharjoittelu ja mindfulness kuuluvat psyykkisen valmentajan työkalupakkiin. Sen lisäksi että taitoja voidaan kehittää päivittäisessä arjessa, voidaan valmennuksella tähdätä myös optimaaliseen suoriutumiseen erityisen merkityksellisessä tilanteessa, kuten kilpailussa, esiintymisessä tai esimerkiksi työhaastattelussa, tärkeässä myyntitapaamisessa tai vaikeassa asiakaskohtaamisessa.

Psyykkistä valmennusta hyödyntävät harjoittelussaan niin urheilujoukkueet, yksilöurheilijat kuin esiintyvät taiteilijat, mutta myös johtajat, tiimit ja organisaatiot sekä vaativissa ammateissa työskentelevät. Psyykkisestä valmennuksesta voi hyötyä kuka tahansa huippusuoritukseen tähtäävä tai hyvinvointia tavoitteleva. Sen avulla voidaan tukea ryhmän psykologisen turvallisuuden kehittymistä, avointa vuorovaikutusta ja suotuisan motivaatioilmaston kehittymistä, mikä avaa ovia esimerkiksi luovuudelle, tehokkaammalle yhteistyölle ja työhyvinvoinnille. Yhtä lailla psyykkisestä valmennuksesta hyötyvät johtajat tai asiantuntijat, jotka toivovat työkaluja esimerkiksi tunteiden johtamiseen, muutoksen läpiviemiseen tai oman vireystilansa säätelyyn.

Mielen taidot ja psyykkiset ominaisuutemme vaikuttavat suoriutumiseemme silloinkin, kun emme sitä tiedosta. Miksi emme siis ottaisi niitä haltuun ja valjastaisi niitä avuksemme matkalla kohti entistä parempaa suorituskykyä ja hyvinvointia?