Kyllä, jo muinaiset roomalaiset olivat sitä mieltä, että säästäväisyys on hyve. "Non intellegunt homines, quam magnum vectigal sit parsimonia" – näin viisaasti lausui roomalaisen proosan mestari Marcus Tullius Cicero jo ennen ajanlaskumme alkua. Suomeksi käännettynä: "Eivät ymmärrä ihmiset, miten suuri tulonlähde säästäväisyys on."
Säästäväisyyden arvostus kuuluu myös suomalaiseen kansanperinteeseen erottamattomasti ja aiheeseen liittyviä sananlaskuja on yllin kyllin: "ei ne suuret tulot vaan pienet menot", "pennissä on miljoonan alku" jne. Säästäväisyys kuuluu selvästi suomalaiseen kansanluonteeseen ja sen avulla Suomi ja suomalaiset ovat selvinneet yhdessä tiukkoina ja vaikeina aikoina.
Oman neljännesvuosisadan mittaisen pankkiurani varrelle mahtuu monenlaisia vaiheita taloudessa. 1990-luvun puolivälissä suuren laman vaikeudet olivat tiukasti mielessä, vaikka oltiin nousukauden kynnyksellä. 1980-luvun kasinotaloudesta oltiin opittu ja suhtautuminen säästämiseen oli hyvin positiivista. Pankeissa alettiin tarjota aktiivisesti muun muassa rahastoja ja eläkevakuutuksia tavallisille ihmisille ja ne saivatkin kohtuullista suosiota. Nousukausina säästäväisyys meinaa unohtua, mutta aina se tulee kuitenkin takaisin muotiin.
Tänä erikoisena ja haastavana aikana säästämisen ja sijoittamisen merkitys korostuu. Niistä on tullut työpaikkojen kahvipöytäkeskustelujen kärkiaiheita – tällä hetkellä erityisesti sähkön hinnannousun seurauksena. Säästäminen ja sijoittaminen onkin erittäin tärkeää ja niitä kannattaa jokaisen kynnelle kykenevän harrastaa.
Pankkitoiminnassa säästäminen voidaan karkeasti jakaa etukäteissäästämiseen ja jo kertyneiden varojen sijoittamiseen. Etukäteissäästämisellä voidaan varautua pahan päivän varalle tai säästää suurempia hankintoja varten. Myös oman asuntolainan maksu on etukäteissäästämistä, sillä jokainen maksettu lainan kuukausierä on askel kohti velatonta asuntoa, joka onkin yleisin suomalaisen kotitalouden varallisuuden muoto.
Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Se pätee säästämiseenkin. Olen itsekin pankkiurani aikana kannustanut lukemattomia henkilöitä aloittamaan kuukausisäästämisen, enkä vielä ole tavannut ketään, joka olisi päätöstään katunut.
Jatkuvaan säästämiseen on useita eri tapoja. Itse suosin pankkien yhdistelmärahastoja, joista asiakas voi valita sellaisen, joka vastaa omaa riskinottohalukkuutta ja sijoituksen suunniteltua aikahorisonttia. Rahastoja kannattaa vertailla erityisesti niistä perittävien kulujen suhteen, sillä erot niissä ovat suuria. Jatkuva säästäminen on helppo ja hyödyllinen tapa säästää.
Uudempi jatkuvan säästämisen ilmiö on mikrosäästäminen. Useat pankit tarjoavat mahdollisuuden siihen, että esimerkiksi jokaisesta korttiostoksesta menee tietty euromäärä valittuun sijoituskohteeseen; rahastoon tai tilille. Tämä on erityisen helppoa, modernia ja innostavaa. Aikoinaan eräs asiakas kutsui tätä salavaurastumiseksi ja sitähän se tavallaan onkin, kun varallisuutta alkaa kertyä huomaamatta.
Jatkuvan säästämisen aloittamiseen ei ole väärää aikaa. Se toimii niin hyvässä kuin huonossakin markkinassa ja sijoituksen arvonkehitystä on mukava seurata.
Jo mainittujen rahastojen lisäksi löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja varojen sijoittamiselle. Niistä yleisimpiä ovat tilit, joukkovelkakirjalainat ja suorat osakesijoitukset. Tässä kohtaa haluan erityisesti nostaa esiin osakesäästötilin. Se tuli markkinoille muutama vuosi sitten ja sen suosio on ollut kovaa, syystäkin. Osakesäästötilejä on avattu jo noin 300 000 kappaletta. Osakesäästötilin sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita niin, ettei yksittäisistä myynneistä tarvitse maksaa veroa. Myöskään osinkoja ja korkotuloja ei veroteta vielä siinä vaiheessa, kun ne tulevat osakesäästötilille, vaan tuotto verotetaan vasta silloin, kun nostat sieltä rahaa. Kyseessä on merkittävä veroetu, joka kannattaa hyödyntää.
Perheessä osakesäästötili kannattaa avata jokaiselle perheenjäsenelle. Itse avasin tilin juuri pojalleni ja hyvän säästämistavan lisäksi se on osoittautunut opettavaiseksi. Poika saa itse valita, mitä osakkeita sinne ostetaan. Ne ovat sellaisia yrityksiä, joiden brändin hän tuntee, ja oman pienen omistuksen myötä kiinnostus ja ymmärrys kyseisiä yrityksiä kohtaan lisääntyy. Tältä pohjalta on mukava keskustella yleisestikin taloudesta ja osakemarkkinoista. Myös esimerkiksi eri yritysmuotojen erot on helppo konkretisoida, kun pohditaan, miksi jonkun tutun brändin osakkeita ei ole pörssissä tarjolla.
Erilaisten tilauspohjaisten palveluiden hankinta on hyvin helppoa ja koukuttavaa ja vaikka 10 euron kuukausikustannus kanavapaketista tai vastaavasta tuntuu pieneltä, kertyy useista päällekkäisistä ja rinnakkaisista tilauksista helposti sievoinen summa. Helposti käy niin, että vanhaa ei muista lopettaa, kun ottaa uuden käyttöön. Luottokorttilaskun ja tiliotteen säännöllinen läpikäynti verkkopankissa kannattaakin tehdä aika ajoin. Sieltä voi löytyä yllätyksiä ja turhien jatkuvien kustannusten poistamisen voi ajatella vastaavan mukavaa palkankorotusta. Nämäkin säästöt voi ohjata vaikkapa jatkuvaan rahastosijoittamiseen.
Ps. Löydät hyvät neuvot mikrosäästämiseen ja osakesäästötiliin eri pankkien ja sijoituspalveluyritysten verkkosivuilta!