Miksi kiertotalous on välttämätöntä huomioida tulevaisuuden liiketoimintaa kehittäessä? Nykyisessä toimintamallissamme on virhe. Nykymalli synnyttää valtavan määrän hukkaa ja hävikkiä, on kyse sitten ruokahävikistä, tyhjillään olevista tiloista, vähäisellä käytöllä olevista autoista tai varastoissa ja kaapeissa lojuvista kännyköistä ja vaatteista. Samanaikaisesti 45 % kaikista ilmastopäästöistä syntyy uusien tuotteiden valmistamisesta, ja materiaalien käytön ennustetaan nykymenolla kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Nyt tarvitaan talouden ja tuhlailevan luonnonvarojen käytön irtikytkentä, jotta tuotteet saadaan korkeammalle käyttöasteelle ja materiaalit paremmin kiertoon.
Kiertotalous on talousmalli, joka puuttuu ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen juurisyihin. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Mallissa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.
Tartutaan ensin huomioon palveluista ja omistamisesta. Eli kyseessä on talousmalli, jossa emme enää omista, kuten tänä päivänä. Tämä on todellinen disruptio verrattuna nykypäivän osta-käytä-heitä pois -toimintaan.
Kiertotaloudessa siirrytään tuotteiden myymisestä ja omistamisesta kohti käyttäjän tarpeiden täyttämistä palvelujen avulla. Ihmiset eivät tarvitse autoa vaan kyydin paikasta toiseen. Ihmiset eivät myöskään tarvitse lamppuja vaan valaistuksen. Tarvitsenko poran? En – tarvitsen reiän seinään. Tuotteiden osalta tarvitaan toimiva järjestelmä, jonka kautta tuotteet on mahdollista saada yhtä ketterästi käyttöön kuin kaupasta omaksi ostamalla.
Omistaminen on lopulta aika työlästä niin yritys- kuin yksityisasiakkaallekin: Tuotteita pitää korjata, huoltaa, varastoida ja lopulta keksiä, miten tavarasta hankkiutua eroon. Palveluiden kautta tarve suurille alkuinvestoinneille laskee ja käyttöön saa parhaiten tarpeeseen vastaavan tuotteen – silloin kun sitä tarvitsee.
Käyttäjän tarpeet ovat kiertotalouden ytimessä, ja asiakkaan tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin myymällä lopputulosta tuotteiden sijaan. Kiertotaloudessa omistajuus säilyy yhä useammin tuotteita myyvällä tai valmistavalla yrityksellä ja asiakas saa tuotteen käyttöönsä palveluna. Kun ajatellaan yksittäisen tuotemyynnin sijaan lisäarvon tuottamista koko tuotteen elinkaaren ajalta, tuloksena voi olla pitkät ja jatkuvat asiakassuhteet, uusien tukipalveluiden kehittäminen, lisämyynti sekä materiaalien tehokas käyttö.
Kiertotalouden mukaiset palvelumallit tarvitsevat rinnalleen kestävää tuotesuunnittelua, jotta tuotteet soveltuvat korkeampiin käyttöasteisiin. Tuotteiden tulee siis olla korjattavia, huollettavia ja uudelleen käytettävissä seuraavalle asiakkaalle. Niiden tulee myös lopulta palautua yritykselle, jotta niiden arvokas raaka-aine saadaan uusien tuotteiden valmistuksen pohjaksi. Tämä lisää myös yrityksen resilienssiä, kun riippuvuus uusien materiaalien saamisesta pienenee.
Omistamatta jättäminen on myös ympäristön kannalta hyvä asia. Jaetut resurssit ja niiden korkeat käyttöasteet vähentävät tarvetta valmistaa iso liuta tuotteita. Sen sijaan kiertotaloudessa tuotteet ovat palveluiden avulla mahdollisimman monen käytettävissä. Tuotteiden pidempi elinikä, kasvava käyttöaste ja tehokas materiaalien kierto mahdollistavat merkittävästi pienemmän raaka-aineiden kulutuksen.
Lisäksi omistamisen muutoksella on merkittävä potentiaali pienentää ilmastopäästöjä. Esimerkiksi liikkuminen palveluna -mallilla pystytään saavuttamaan 39 prosentin päästövähennykset ja kodinkone palveluna -mallilla 20 prosentin – maltillisinkin arvioin (Systemiq, 2021).
Sen lisäksi että palveluiden avulla pyritään saamaan tuotteiden käyttöaste mahdollisimman korkeaksi, on kiertotaloudessa olennaista saada materiaalit kiertämään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on se perinteisempi tapa katsoa kiertotaloutta. Materiaalivalinnoissa pitää suosia kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaalivaihtoehtoja sekä huomioida suunnitteluvaiheessa jo itse tuotteen kierrätettävyys elinkaaren lopussa. Jotta toiminta on aidosti vastuullisempaa, onkin välttämätöntä miettiä koko palvelun elinkaaren aikaisia vaikutuksia.
Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille keinoja tarttua kiertotalouden hyötyihin. Tarttumalla yhteen tai useampaan liiketoimintamalliin yritys voi lähteä ajattelemaan omaa liiketoimintaansa uusiksi. Kiertotalouden liiketoimintamallit löytyvät alla olevasta listasta. Kaupan päälle avasin, mitä mallit tarkoittavat yritykselle.
Kiertävät raaka-aineet ja tuotesuunnittelu:
Resurssien talteenotto:
Jakamisalustat:
Tuote palveluna:
Elinkaaren pidentäminen:
Kiertotalouden liiketoimintamalleissa ei sinänsä ole mitään uutta ja monelta toimialalta löytyy jo menestyviä kiertotalouden esimerkkejä. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii yksittäiseltä yritykseltä kuitenkin uutta osaamista ja panostuksia. Ensinnäkin kiertotalouden periaatteet on tuotava osaksi organisaation toimintaa ja kulttuuria: käytännöistä ja ohjeista johtamiseen, mittareihin ja ajattelutapoihin. Toisekseen toimintojen täytyy toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, kohti lisäarvon luomista tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kolmanneksi kiertotalouteen ei voi siirtyä yksin vaan sen ympärille tarvitaan toimiva kiertotalousekosysteemi, jossa eri organisaatiot voivat tuottaa yhteistyössä lisäarvoa vähemmillä resursseilla toisiaan hyödyttäen.
Kiertotalous on todella liiketoiminnan tulevaisuus. Kiertotaloudella on potentiaalia sektorista riippuen vähentää päästöjä jopa 65 %, luoda EU:n alueella 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä ja luoda huikea 1,8 biljoonan euron nettohyöty Euroopalle vuoteen 2030 mennessä.
Viimeistään nämä luvut puhuvat puolestaan. Kiertotalouden mahdollisuuksiin kannattaa tarttua nyt.