Yhä useammin kuulemme sanottavan, että vastuullisuusasiat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja...
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
Ihmiset, tulokset vai molemmat?
Olin toukokuussa 2022 pitämässä puheenvuoroa Edelläkävijöiden aamussa otsikolla Tulevaisuuden...
2
Vastuullisuus pienyrityksen liiketoiminnassa
Vastuullinen liiketoiminta kestää jälkikäteisen objektiivisen ja kriittisenkin tarkastelun....
1
Vastuullinen sijoittaminen – mitä se oikein on?
Viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitusmaailmassa on ollut kaksi trendiä ylitse muiden: Passiivisen sijoittamisen ohella sijoittamista on ohjannut vastuullisuus. Tällä hetkellä merkittävä osa varallisuudesta on sijoitettu jonkinlaisten vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Varsinaisena lähtölaukauksena vastuulliselle sijoittamiselle toimivat vuonna 2006 julkistetut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
Vastuullisen sijoittamisen periaatteet
Periaatteet sisältävät kuusi erillistä kohtaa tai ideaa, joilla sijoitustoiminnasta tehdään vastuullisempaa. Niistä kolme on kenties toisia tärkeämpiä. Ne ovat 1) ESG-asioiden (eli ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapa-asioiden) huomioiminen sijoitusanalyysissa ja päätöksenteossa 2) aktiivinen omistajuus ja 3) vastuullisuusinformaation vaatiminen sijoituskohteilta. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita seuraa nykyisin jo huima 120 biljoonan (eli tuhannen miljardin) dollarin varallisuus. Merkittävä osa markkinoille tulleesta uudesta rahasta on päätynyt vastuullisia strategioita noudattaviin sijoitusrahastoihin ja ETF:iin eli pörssinoteerattuihin rahastoihin.
Vastuullisen sijoittamisen strategiat
Vastuullisen sijoittamisen voidaan katsoa saaneen alkunsa eettisestä sijoittamisesta. Eettisessä sijoittamisessa jätetään sijoittamatta sellaisiin yhtiöihin, jotka tuottavat jotain sellaista, jonka kanssa henkilö ei halua olla tekemisissä tyypillisesti millään elämänalueella. Kyseessä voivat olla esimerkiksi uhkapelit tai vaikkapa eläinkokeet. Tämä niin sanottu negatiivinen lähestymistapa on yhä joidenkin sijoittajien valinta.
Poissulkeminen
Useimmiten poissulkemisen lähestymistapa toimii yhtenä vastuullisen sijoittamisen strategiana niin, että oma subjektiivinen eettinen valinta on korvattu mahdollisimman objektiivisilla tavoilla määritellyillä poissuluilla. Esimerkiksi pohjoismainen institutionaalinen sijoittaja saattaisi tyypillisesti poissulkea vaikkapa kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen aseiden valmistajat tai ydinaseiden valmistajat. Myös hiiliriippuvaiset yhtiöt päätyvät yhä useammin kategorisen poissulun kohteeksi, kuten myös tupakan valmistajat.
Muita vastuullisen sijoittamisen strategioita ovat muun muassa ESG-integrointi,
vaikuttaminen, kansainvälisten normien seuranta, vaikuttavuussijoittaminen sekä
teemasijoittaminen. Seuraavissa kappaleissa käydään pääpiirteittäin läpi, mitkä ovat niiden toimintaperiaatteet, ja miten strategioita voidaan noudattaa käytännön tasolla.
ESG-Integrointi
ESG-integrointi on kenties tärkein vastuullisen sijoittamisen strategioista. Strategiassa pyritään identifioimaan sellaiset ESG-asiat, joilla on taloudellista merkitystä sijoituskohteelle. Viimeistään tässä kohtaa kirjoitusta käy ilmi, että vastuullisessa sijoittamisessa on kyse rahasta, ei hyväntekeväisyydestä. Analysoimalla yhtiöiden relevantteja vastuullisuusasioita pyritään saamaan lisätietoa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavista asioista.
Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkiin yrityksiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Tämän vuoksi ESG-integrointia tehtäessä on todella tärkeää analysoida, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tarkasteltavaan sijoituskohteeseen. Vaikutus voi tulla esimerkiksi uusien tuotteiden kautta, nousevien tai laskevien tuotantokustannusten kautta, teknologisena muutoksena tai nousevina tai laskevina myyntituloina. Edellä mainituilla seikoilla voi puolestaan olla vaikutuksia yrityksen pääoman saantimahdollisuuksiin ja kykyyn maksaa omistajilleen osinkoja.
Vaikuttaminen
Vaikuttamisstrategiassa sijoittaja vaikuttaa joko yksin tai yhdessä muiden sijoittajien kanssa suoraan sijoituskohteiden johtoon. Vaikuttaminen on myös keino kommunikoida yhtiöille omia odotuksiaan. Sijoituskohteet ottavat lähes poikkeuksetta vuoropuhelun sijoittajien kanssa vastaan positiivisesti. Vaikuttamisprojektit ovat tyypillisesti pitkäkestoisia.
Myös yhtiökokouksiin osallistuminen on vaikuttamista. Suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, kuten S-Pankki Rahastoyhtiö, osallistuvat yhä useammin myös ulkomaisiin yhtiökokouksiin. Yhtiökokouksissa käsitellään hyvän hallintotavan eli governancen ja pääomarakenteen lisäksi yhä useammin myös vastuullisuuteen liittyviä asioita. Yhtenä esimerkkinä kevään 2021 Exxon Mobilen yhtiökokouksessa S-pankki Rahastoyhtiö kannatti monia uusia jäseniä yhtiön hallitukseen nimenomaan ilmastonäkökulmaan pohjautuen.
Kansainvälisten normien seuranta
Kansainvälisten normien seuranta tarkoittaa sitä, että sijoituskohteilta vaaditaan yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien noudattamista. Yksi tällainen tyypillinen normi on YK:n Global Compact. Sitä noudattavat yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen periaatteen mukaan ihmisoikeuksiin, työelämän standardeihin, ympäristöön ja korruption kitkemiseen liittyen. Mikäli sijoituskohteella ilmenee ongelmia normien noudattamisessa, on vaihtoehtoinen toimintastrategia ensisijaisesti vaikuttaminen ja toissijaisesti yhtiön poissulkeminen.
Vaikuttavuussijoittaminen
Vaikuttavuussijoittamista ei tule sekoittaa vaikuttamiseen, vaan se on itsenäinen strategiansa. Vaikuttavuussijoittamisessa mitataan tuoton ohella sijoituksen aikaansaamaa vaikuttavuutta – siinä tarkastellaan, mitä sijoitetulla eurolla saadaan aikaiseksi. Aikaansaannos voi liittyä vaikkapa sosiaalisiin tai ympäristömittareihin.
Koska vaikuttavuussijoittamisessa sijoitetun rahan tulee mennä yritykselle, ei vaikuttavuutta voi käytännössä saavuttaa ostamalla pörssistä osakkeista. Miksikö? Erityisesti siksi, että vain poikkeustapauksissa pääoma menee yritykselle, eikä osakkeita myyvälle toiselle sijoittajalle. Toki pääomien allokointi vaikuttaa todella pitkällä aikavälillä ainakin teoreettisesti yritysten toimintaan pääoman kustannuksen muodossa.
Teemasijoittaminen
Teemasijoittamisessa sijoitetaan jostakin teemasta hyötyviin yrityksiin. Hyötyminen voi kuulostaa ikävältä vaikkapa ilmastonmuutoksen yhteydessä. Monet yritykset valmistavat kuitenkin esimerkiksi laitteita, joilla voidaan ehkäistä tai hidastaa ilmastonmuutosta. Tällaisilla tuotteilla on eittämättä paremmat kysyntänäkymät kuin vaikkapa vanhaan fossiiliteollisuuteen nojaavilla laitteilla.
Vaikka vastuullinen sijoittaminen nähdään monesti epämääräisenä ja monilla on oma näkemys sen käytännön toteuttamisesta, voidaan aihetta kuitenkin lähestyä selkeästi määriteltyjen strategioiden kautta. Strategioihin tutustumalla saa hyvän käsityksen siitä, mitä vastuullinen sijoittaminen on, ja miten sitä voidaan tehdä.
Mika Leskinen
S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen on yli 15 vuoden kokemuksella yksi Suomen kokeneimmista vastuullisen sijoittamisen ammattilaisista. Mika oli vuoden 2017 IRRI-tutkimuksessa maailman TOP 50 ESG -vaikuttaja varainhoitajien kategoriassa. Hän on toiminut Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen toimikunnassa vuosina 2016–2020 ja ollut Finsifin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018. Mika on aktiivinen esiintyjä kotimaisissa ja kansainvälisissä vastuullisen sijoittamisen tapahtumissa. Hän on laajasti siteerattu ja lainattu mediassa ja tietokirjoissa.